Yhtenäinen Etelä-Savo turvaa parhaiten koko maakunnan sote-palvelut

Pitkään valmistelussa ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on edennyt lausuntovaiheeseen. Juvan kunnanhallitus pitää uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta esittää, että lakiluonnokseen tehtäisiin viilauksia useisiin kohtiin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kunnan mielestä nykyisen Etelä-Savon maakunnan aluejaon muutoksille ei ole perusteita, vaan uudistus pitäisi toteuttaa 1.1.2021 voimaan tulevan maakuntajaon mukaan. Nykyinen maakunta on ollut mm. vuodesta 2004 lähtien Etelä-Savon pelastustoimen toiminta-alue. 

Aluejako vaikuttaa moneen

Nykyisen maakuntajakolain mukaan maa jaetaan alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maakuntiin. Maakunnaksi on määrätty alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Mm. Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Etelä-Savon pelastuslaitos toimivat koko Etelä-Savon alueella. Maakuntajako toimii myös useiden valtion palveluiden aluejakona. 

Lakiluonnoksessa sote-maakuntajaosta ja samalla myös maakuntajaosta säädettäisiin sote-maakuntarakennelaissa. Sen mukaan sote-maakunnan olisi muodostuttava yhtenäisestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Sote-maakuntajako olisi myös pohjana valtion aluehallinnolle. Myös mm. lukuisat järjestöt, kirkon hallinto sekä puolustusvoimat perustavat alueellisen toimintansa maakuntiin tai niiden kerrannaisiin. – Lausuntoluonnoksessa on liitteenä Taustamuistio Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maakuntajaosta. Siinä on arvioitu muutoksen vaikutuksia, tosin varsin puutteellisesti ja suppeasti, sanoo Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska.  

Yleiset maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit ovat voimassa olevan maakuntajakolain perustelujen (HE 169/1997) mukaisesti asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alueisiin kuntayhtymiin kuuluminen, elinkeinoelämän yhteydet, kulttuuri- ja historialliset perinteet sekä yhdistystoiminta. 

Yhteistyötä kiistelyn sijaan

- On käsittämätöntä, miten tällaiseen tilanteeseen on edes ajauduttu. Tässä maakunnassa on kohtuullisen hyvin päästy yhteistyössä asioissa eteenpäin, toteaa Juvan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen, jolla on myös pitkä kokemus maakunnallisista luottamustehtävistä. – Vaikuttaa siltä, että tässä poliittiset vaikuttimet ovat tulleet turhan määrääviksi eri poliittisten ryhmien välillä, jatkaa Hänninen.

Hännisen mukaan maakunnassa on vahvoja toimijoita, jotka pyrkivät edistämään koko maakunnan etua. Hän toivoo, että jatkossa myös sote-maakuntauudistus saataisiin eteenpäin nykyisellä maakuntajaolla ja kiistelyn sijaan keskityttäisiin yhteistyöhön. – Kunnilla on tässäkin uudistuksessa paljon yhteisiä intressejä. Sen sijaan, että keskitytään kiistelemään aluejaoista, olisi yhdessä edistettävä mm. valtion rahoitusta kunnille, elinvoimaa sekä kehittämistä. On huolehdittava yhteisesti, ettei uudistuksessa heikennetä kuntien asemaa.

Samaa mieltä on myös kunnanjohtaja Simoska. Hänen mielestään esimerkiksi lausunnoilla olevassa sote-maakuntauudistuslakipaketissa on paljon asioita, joita on vielä syytä tarkastella. – Meidän, kuten muidenkin kuntien, pitää olla huolissaan esimerkiksi lakiluonnoksen esitetyistä omaisuusjärjestelyistä, maakuntien rahoitushuollosta ja –valmiudesta sekä tietenkin myös maakunnan itsehallinnosta. Luonnoksessa esitetyllä sääntelyllä ja ohjauksella itsehallinto on näennäistä, Simoska napauttaa. Toteutuessaan esitetyllä tavalla uudistus myös aiheuttaisi seudullisten ympäristöterveyspalveluiden uudelleen organisoitumisen. – Juvalle nämä palvelut tuottaa nyt Sosteri. Esityksessä ympäristöterveys ei olisi sote-maakunnan tehtävä, joten se olisi pohdittava uudelleen. Yhteistyö on toiminut meidän kannaltamme Sosterin kanssa hyvin, kiittelee Simoska.

Monituottajamalli mahdollistettava

Sote-maakuntauudistuksen lausunnoilla olevassa lakipaketissa julkisella sote-palveluiden tuottajalla vahva järjestämisvastuu. Juvan kunnan mielestä luonnoksessa on turhan tiukkaakin määritelty kriteerit yksityisille palvelutuottajille, mikä voi heikentää palveluiden saatavuutta. – Jo tällä hetkellä yksityisillä yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä rooli palveluiden tuottajina, vaikka julkinen sektori kantaakin järjestämisvastuun. Tätä ei pidä liian tiukoilla säädöksillä hankaloittaa, sanoo Simoska. Hän myös muistuttaa, että sote-palvelut kilpailutetaan hankintalain säädösten mukaan eikä sitä tiukempi säännöstely ole välttämättä tarkoituksenmukaista.

Sote-maakuntauudistuksen tavoitteiksi on määritelty palveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden parantaminen, kustannusten kasvun hillintä ja peruspalveluiden vahvistaminen. – Jotta näihinkään tavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan monia tahoja tuottamaan palveluita. On myös muistettava, että vaikka maakunnille siirtyvät sote- ja pelastustoimi, jää kunnille edelleen lakisääteisenä tehtävänä asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen elinvoimasta huolehtimisesta puhumattakaan, muistuttaa Simoska.

Lisätietoja:

kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen, puh. 040 508 3783
kunnanjohtaja Mervi Simoska, puh. 0400 136 202.

Juvan kunnan vastaukset sote-uudistuksen lakipaketin kysymyksiin löydät tätä linkkiä seuraamalla.