Voittajakolmikot julkistettiin Juvalla 1.7.2026
  • 02.07.2026
  • Asuminen ja ympäristö, Työ ja yrittäminen, Kulttuuri, Juvan kunta

Gottlund-runokilpailu ja -valokuvakilpailu

Voittajakolmikot julkistettiin Juvalla 1.7.2026

Gottlund-runokilpailun voittajat lähestyivät sana-teemaa kekseliäästi ja luovasti

Vuoden 2026 Gottlund-runokilpailun voittajat julkistettiin Juvalla 1.7. osana perinteisen Gottlund-viikon ohjelmaa.

Kilpailuun osallistui tänäkin vuonna yli sata kirjoittajaa. Runokilpailun teemana oli ”sana”, joka liittyy K.A. Gottlundin tuotteliaisuuteen suomen kielen kehittäjänä. Luovuuttaan Gottlund käytti myös uusien suomalaisten sanojen luojana. Esimerkiksi sanat kirjasto, toimittaja ja yliopisto ovat hänen kynästään lähtöisin.

Esiraati valikoi joukosta 11 runoa, joista vieraileva päätuomari, runoilija Mirkka Auvinen valitsi voittajan sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet.

Päätuomari iloitsi kilpailun tasosta ja tulkinnoista:

-        Runoilijat ovat onnistuneet kirjoittamaan tekstit, jotka jättävät jäljen lukijan mieleen. Niissä on runouden rakennuspalikoita, joihin on helppo tarttua.

Tuomarin tehtävä ei ollut helppo, mutta lopulta palkitut kolme runoa jättivät vahvimman jäljen lukijaan:

-        Voittajarunossa Vaapsahainen on ihana, kesäinen tunnelma. Sanat soljuvat kepeästi kuin tuuleen puhalletut voikukan hahtuvat. Ilahduttavaa on, että runo sopii sekä lapsille että aikuisille.

-        Toiselle sijalle sijoittunut runo Kaksikirjaiminen lähtee liikkeelle sanan pienimmästä yksiköstä: kirjaimesta. Kirjaimista m ja e muodostuu sana, joka on lyhyydestään huolimatta voimakas. Runossa kuljetetaan oivaltavasti kahta tasoa: rinnastetaan ihmissuhde kirjainten liittoon, sanaan.

-        Kolmannen sijan saavuttanut Vesi ja kala alkaa vahvasti sanan elollistamisella: “Minä rakastan sanoja. Ne ovat vanhimpia elollisia olentoja”. Samalla kurotellaan sanojen välityksellä menneeseen. On upea ajatus, että sanoista voi rakentaa ketjun, jolla saa yhteyden sukupolvien taakse. Runossa nostetaan esille myös äidinkielen asema, miten oman äidinkielen sanat sykkivät syvällä sisimmässämme.

Esiraadin jäsen Nina Räsämäki ilahtui saapuneiden runojen monimuotoisuudesta:

-        Sanankäyttäjämme olivat leikitelleet sanan tarjoamilla mahdollisuuksilla ennakkoluulottomasti. Sanojen alkukirjaimet muodostivat uusia sanoja ja piiloviestejä lukijalle tai kirjainten muotoon kajoten saatiin sanalle aivan uusi merkitys. Jonkun sanat johdattivat kielikuntamme historiaan, toinen päätti luoda runon ihan uusin sanoin. Monelle sana johdannaisineen ja moninaisine merkityksineen tarjosi mahdollisuuden sanaleikkeihin ja -harjoituksiin, joiden jalkoihin runon syvällisempi ajatus saattoi kyllä kadota. Joukossa oli kuitenkin myös taidonnäytteitä, joissa sana pysäytti ja sai lukijan haukkomaan henkeään sanotun tai sanomatta jääneen edessä.


Gottlund-runokilpailun palkitut 2026:

Ensimmäinen sija:
Marjukka Sten nimimerkillä Kristiina Kivi: Vaapsahainen

Toinen sija:
Annele Saikkala nimimerkillä Tanssija: Kaksikirjaiminen

Kolmas sija:
Seija Kerttula nimimerkillä Aatos: Vesi ja kala Voittajarunot sekä päätuomarin perustelut ovat liitteenä.

Kilpailun voittaja saa pitää hallussaan vuoden ajan kiertopalkintoa, Gottlund-pystiä.

Runokilpailu on perustettu Kaarle Akseli Gottlundin elämäntyön muistamiseksi. Hänen syntymästään tuli tänä vuonna kuluneeksi 230 vuotta. Gottlund keräsi Juvalta merkittävän määrän kansanperinnettä 1800-luvun alussa. Gottlundille kieli ja kielenkäyttö olivat luonteva itseilmaisun muoto, ja hän oli kirjoitustyössään huomattavan tuottelias. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkistossa Gotlundiana-aineistoa on peräti 6,44 hyllymetriä.

Vuosittain vaihtuva kilpailun teema valitaan Gottlundin elämästä ja julkaisuista. Gottlund-runokilpailua järjestää vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Runokilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmattatoista kertaa. Samaan aikaan runokilpailun kanssa järjestettiin jo toista kertaa Gottlund-valokuvakilpailu, jonka voittajan palkitaan samana päivänä.

 Lisätietoja: 

Mirkka Auvinen, kilpailun päätuomari 2026, mirkka.auvinen(at)gmail.com, p. 050 910 4547
Johanna Kuusisto, kirjasto- ja kulttuurikoordinaattori, Juvan kunta Gottlund-työryhmä, p. 040 013 6176
Nina Räsämäki Gottlund-työryhmä, p. 040 952 8109

 https://www.juvankulttuurisivut.fi/

Liitteet:
Voittajarunot (pdf, 270 kb)
Perustelut palkituille runoille (pdf, 47 kb)

Gottlund-valokuvakilpailun voittajat tulkitsivat teemaa omaperäisesti ja vaikuttavasti

 Vuoden 2026 Gottlund-valokuvakilpailun voittajat julkistettiin Juvalla 1.7. osana perinteisen Gottlund-viikon ohjelmaa.

Kilpailu järjestettiin tänä vuonna toista kertaa ja siihen saapui 76 valokuvaa eri puolilta Suomea. Kilpailun teema pohjautui Gottlund-runokilpailun tämänvuotiseen teemaan "sana", jonka valokuvaajat saivat tulkita täysin vapaasti. Tavoitteena oli antaa teemalle visuaalinen tulkinta ja tarjota sanallisen ilmaisun rinnalle kuvallinen näkökulma näyttää, miten sama ajatus voi avautua ilman sanoja.

Kilpailun esiraati (Silla Simone, Pasi Räsämäki ja Jake Kukowski) valitsi saapuneista töistä 12 finalistia. Finalistikuvien joukosta voittajan sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet valitsi kilpailun päätuomarina toiminut oululainen valokuvataiteilija Kati Leinonen.

Finaalikuvissa “sana” näyttäytyi mm. tunnelmina, symboleina, eleinä ja hiljaisuutena. Kilpailutyöt osoittivat, että parhaimmillaan valokuva voi kertoa kokonaisen tarinan ilman ainoatakaan lausuttua sanaa. Mukana oli sekä hienovaraisia että voimakkaita tulkintoja, dokumentaarisia havaintoja ja taiteellisia kokonaisuuksia. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, kuinka sama teema synnytti keskenään hyvin erilaisia näkökulmia – juuri se tekee valokuvasta kiinnostavan taidemuodon.

Gottlund-valokuvakilpailun palkitut 2026 ja tuomarin kommentit:

Ensimmäinen sija: Olli Knuuttila (Mikkeli)
Kirkkaankeltaisen taustan ja mustan siluetin välinen voimakas kontrasti vangitsee katsojan huomion. Kuva muistuttaa elokuvan pysäytettyä kohtausta ja kutsuu katsojan pohtimaan sen taustalla olevaa tarinaa. Kuvan lähtökohtana on konkreettinen ALE-teksti, joka yhdessä roska-astiaa työntävän hahmon kanssa muodostaa kriittisen kommentin kulutusyhteiskunnasta. Voittajakuvassa teema avautuu hienovaraisesti ja monitasoisesti. Kuvan vahva visuaalinen ilmaisu jättää katsojalle tilaa omille tulkinnoille ja osoittaa, kuinka paljon voidaan sanoa ilman sanoja.

Toinen sija: Jukka Pinonummi (Porvoo)
Kuvan sommittelu, tekstuurit ja värimaailma tekevät siitä visuaalisesti vahvan. Ne luovat vastavoiman kuvan intiimille ja herkälle tunnelmalle. Kuvaan kietoutuu symboliikkaa, joka heijastaa ihmisten välisiä lupauksia ja sopimuksia. Sen visuaalinen ilme ja symboliset merkitykset muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden.

Kolmas sija: Mikko Tahvanainen (Kouvola)
Kuva on symbolisesti latautunut ja kommentoi uskontoa, valtaa ja yhteiskunnallisia rakenteita. Sen kiinnostavuus syntyy epäsuorasta esitystavasta, jossa huomio kohdistuu itse kohteen sijaan sen varjoon. Mustavalkoinen toteutus korostaa kuvan graafisuutta ja on visuaalisesti selkeä.