Suoraan sisältöön

Juvalainen Viitakosken Puu on perheyritys jo kolmannessa sukupolvessa ­– ”Ei täältä lähtisi pois kuin pakon edestä”

Juvan Kiiskilässä, Viitakosken kohinassa, on rakennettu ovia muun muassa Eduskuntataloon ja pääkaupungin huippuhotelleihin. Antti ja Jukka Kaartisen luotsaama Viitakosken Puu on kolmannen sukupolven perheyritys, jonka jatkaminen on antanut veljeksille mahdollisuuden rakentaa omannäköistä elämää kotijoen rannalle.

Suuren rakennusliikkeen uusi hankintahenkilö halusi tietää, millaisiin kohteisiin Viitakosken Puu oli toimittanut ovia. Toimitusjohtaja Antti Kaartisen ei tarvinnut etsiä esimerkkiä kaukaa.

– Sanoin, että teidän pääkonttorissa on täällä tehdyt ovet.

Juvalaisen puusepänverstaan työnjälkeä löytyy muun muassa YIT:n, Skanskan ja SRV:n pääkonttoreista, Sanomatalosta ja Eduskuntatalosta. Valtaosa tuotteista lähtee pääkaupunkiseudulle, mutta toimituksia on ollut Inarista Helsinkiin.

Antin mielestä Juvan sijainti on keskeinen, ja vitostien läheisyys auttaa kuljetusten järjestämisessä.

– Tästä on helppo ovien lähteä maailmalle.

Pankinjohtaja palasi kotiseudulle ja perusti verstaan

Viitakosken rannalla on tehty työtä yli vuosisadan ajan. Antin ja Jukan isoisoisä perusti paikalle myllyn vuonna 1908. Saha tuli sen rinnalle kymmenen vuotta myöhemmin.

Puusepänverstaan perusti veljesten isoisä 1950-luvulla joen toiselle puolelle.

– Hän oli alun perin pankinjohtajana Kuopiossa. Tarina kertoo, että hän kyllästyi siihen hommaan ja kaipasi takaisin kotiseudulleen Juvalle. Sinne hän sitten pisti puusepänverstaan pystyyn, Antti kertoo.

Veljesten isä ryhtyi vetämään yritystä 1970-luvun puolivälissä. Hänen aikanaan rakennettiin verstaalle lisää hallitilaa. Antti ja Jukka ottivat vastuun vuonna 2016 isänsä menehdyttyä. Molemmat olivat jo työskennelleet yrityksessä, joten jatkaminen tuntui luonnolliselta.

– Sitä on niin kasvanut tähän, että on ollut vaikea ajatellakaan tekevänsä mitään muuta, Antti sanoo.

Viitakosken Puu kasvoi lapsuuden leikkipaikasta elämäntyöksi

Lapsina veljekset asuivat samassa talossa kolmen sukupolven kesken. Verstas kuului heidän maailmaansa jo kauan ennen ensimmäisiä kesätöitä.

Jukan mieleen ovat jääneet villapaalikasoissa hyppiminen ja myöhemmin autolla ajaminen lautanippujen välissä.

– Kolttoset olivat aika harmittomia, mutta aina tuli sanomista. Isoisä piti tiukkaa kuria, joten palaute oli välitön, hän nauraa.

Vähitellen leikit vaihtuivat työntekoon. Antti rakensi lapsena puusta majoja ja piti käsillä tekemisestä. Samalle taidolle on käyttöä edelleen: yrityksessä korjaushommiakin tehdään omin voimin.

Nykyään Antti vastaa Viitakosken Puun myynnistä, tarjouslaskennasta ja hallinnosta. Jukka huolehtii tuotannosta ja sen työmääräyksistä.

– Jos saan kaupat tehtyä, kiikutan paperit Jukan toimistoon. Jos tuotannossa on kiirettä, käyn auttelemassa hallin puolella, Antti selvittää.

Erikoiset toiveet ovat tervetulleita

Viitakosken Puu valmistaa puuovia ja lasiväliseiniä erityisesti julkisiin rakennuksiin. Omaa mallistoa ei ole, vaan tuotteet tehdään rakennusliikkeille arkkitehtien suunnitelmien mukaan.

Yhdessä kohteessa tarvitaan tammiviilua, toisessa lasipintaa, palonkestävyyttä tai tavallista parempaa äänieristystä. Julkisten tilojen ovilta vaaditaan myös kovaa kulutuksenkestävyyttä.

– Niin erikoisia tilauksia ei ole tullut vastaan, mitä ei pystyttäisi tekemään. Meidän valttimme on se, ettei ole isoja tuotantolinjoja. Pystymme taipumaan monen näköiseen ja tekemään erikoisempia ratkaisuja, Antti toteaa.

Veljekset pitävät siitä, että välillä vastaan tulee haastaviakin toiveita. Heidän aikanaan konekantaa on uudistettu, sillä esimerkiksi ovien koot ja äänieristysvaatimukset ovat kasvaneet.

Pitkään toimineen yrityksen osaaminen tunnetaan rakennusalalla. Maine on kulkenut tekijältä toiselle, ja onnistuneet työt ovat tuoneet uusia tilauksia.

– Kyllä se mieltä lämmittää, kun saa arvokohteesta tarjouspyynnön. Ja etenkin sitten, kun saadaan toimeksianto.

Työtä ja elämää kosken rannalla

Viitakosken Puulla on seitsemän työntekijää. Myös Antin vaimo työskentelee yrityksessä. Työyhteisössä tehdään pitkiäkin uria: yksi työntekijöistä jäi hiljattain eläkkeelle 55 työvuoden jälkeen.

Uusia tekijöitäkin tarvitaan eläköitymisten myötä. Syrjemmällä sijaitsevalle verstaalle rekrytointi ei aina ole ollut helppoa, mutta nyt koossa on hyvä porukka.

Moni käy Viitakoskella töissä Juvan kirkonkylältä, josta matkaa kertyy 13 kilometriä. Antille ja Jukalle työmatka on huomattavasti lyhyempi: Antti asuu edelleen synnyinkodissaan kosken rannalla, Jukka on rakentanut kotinsa joen toiselle puolelle.

Kodin ja työn läheisyys sopii Antin elämänrytmiin, vaikka irrottautuminen vaatiikin välillä lähtemistä muualle. Syksyisin molemmat veljekset käyvät hirvimetsällä. Antille vastapainoa tarjoavat myös laskettelu ja melonta. Valtakunnallisestikin tunnettu melontareitti kulkee omaa kotijokea pitkin.

Antille ja Jukalle rauhallinen ympäristö on osa tavallista arkea.

– Juvalla parasta on yhteisöllisyys ja se, että kaikki tarvittavat palvelut löytyvät. Verkostoituminen on helppoa, kun kaikki tuntevat melkein toisensa jo ennestään, Antti sanoo.

Hän arvostaa myös hyvää tietä Juvan ja Mikkelin välillä. Palveluiden tai yhteyksien vuoksi ei ole tarvinnut haikailla muualle.

Paikka, johon haluaa palata

Veljesten tulevaisuuden toiveet ovat maltillisia. Suurta kasvua ei tavoitella. Viime vuosien rakentamisen hiljaiselon jälkeen he odottavat alan piristymistä ja töiden jatkumista.

– Töitä ja terveyttä kun vain riittää, niin pääsee jo pitkälle, Antti tuumaa.

Jukalle kotiseudulle jääminen on tuntunut itsestään selvältä. Täältä ovat löytyneet sekä työ että perhe.

– Ei täältä lähtisi pois kuin pakon edestä.

Viitakosken Puu on antanut veljeksille mahdollisuuden jatkaa sukupolvien työtä ja rakentaa omaa elämäänsä tutussa jokimaisemassa. Vaikka työn jälki näkyy eri puolilla Suomea, koti on Juvalla.

– Aina kun kotoa pois lähtee, niin kyllä sitä odottaa, että saa auton keulan käännettyä takaisin Juvalle, Antti hymyilee.

Teksti ja kuvat: Murumedia / Mari-Anna Rossi