Tanja ja Ville Korhonen tuottavat maitoa Etelä-Juvalla

Julkaistu 31.5.26

Maidontuotantotila on tärkeä osa ruuantuotantoketjua, maaseudun elinvoimaa, työllisyyttä ja perinteikästä ruokakulttuuria.

Tanja ja Ville Korhosen tilalla Koikkalan Taipalissa arki rakentuu sukupolvien jatkumossa maidontuotannon parissa. – Parasta työssä on eläinten hyvinvointi, Tanja ja Ville kuvaavat työnsä antia. Maidontuotanto on Korhosille myös osa suurempaa kokonaisuutta. – Tuotamme ruokaa joka päivä ja koemme sen merkityksellisenä. Maito lähtee meiltä Valiolle, usein Joensuuhun. 
  
Nyt 38-vuotiaat Tanja ja Ville aloittivat yrittäjinä 2021 sukupolvenvaihdoksen myötä. Mirja ja Osmo Korhonen hoitivat tilaa vuodesta 1985 lähtien ja kaksi sukupolvea tekee työtä edelleen Taipalissa, korkealla harjulla Koikkalassa sijaitsevalla tilalla. Toimintaa on kehitetty vaiheittain ajan vaatimusten mukana. Parsinavettaa on laajennettu useaan otteeseen ja muunnettu pihattonavetaksi. 1999 tilalle hankittiin lypsyasema ja 2020 tuli lypsyrobotti.  – Robotti on helpottanut työtä ja samalla se vapautti myös Osmon eläkkeelle, Korhoset kertovat. Mirja jatkaa karjanhoitajana.  Uuteen järjestelmään siirtyminen ei kuitenkaan käynyt hetkessä. Lehmät piti totuttaa robottilypsyyn, ja alkuvaiheessa jokainen eläin opastettiin erikseen. – Alussa niitä piti jopa hakea ja ohjata lypsylle, mutta nopeasti ne oppivat. Nyt apua tarvitaan enää harvoin.

Eläinten hyvinvointi tärkeintä

Tilalla on noin 60 lypsävää lehmää ja lisäksi nuorta karjaa. Karjan hyvinvointi on työn lähtökohta. Lehmät laiduntavat kesäisin, ja niille on järjestetty useita laidunalueita eri puolille tilaa ja lähialueita. Lisäksi Korhosten tilalla hoidetaan perinnebiotooppia laiduntamalla. Maiseman hoitosopimus haetaan keväisin EVK:lta eli entiseltä ELY-keskukselta.  

– Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen tekee työstä merkityksellistä. On palkitsevaa nähdä, että eläimet voivat hyvin. Kesäisin lehmät liikkuvat useilla laitumilla, ja niiden päivittäinen seuraaminen on tärkeä osa työtä. Liikkuminen vesipisteelle ja lypsy rytmittävät eläinten liikkumista - osa laitumista on järjestetty siten, että lehmien täytyy palata navetalle juomaan ja lypsylle. – Päivään kuuluu jatkuvaa seurantaa ja kiertämistä laidunalueilla tarkistamassa, että kaikki on hyvin.

Maatilan hoitamisen opettelu alkaa jo lapsena

Maatilan työt ovat Korhosille tuttuja jo lapsuudesta. Traktorit, eläimet ja maanviljelystyöt tulivat osaksi arkea jo varhain, ja sama perinne jatkuu nyt seuraavassa sukupolvessa.
– Traktorin kyytiin pojat pääsivät heti, kun jalat ylsivät polkimille, kuvailee Mirja Korhonen, Villen äiti, omien lastensa perehtymistä maatilan töihin. – Meillä on 2- ja 7-vuotiaat lapset, tyttö ja poika ja he ovat mukana töissä nyt vuorostaan, Tanja kertoo.
– Tekemällä oppii varovaisuutta ja vastuuta, ja toimimaan maatilaympäristössä. Samalla syntyy arvostus eläimiin ja työhön, Mirja jatkaa.

Yhteistyötä tilojen välillä

Tilojen välinen yhteistyö on tärkeä osa nykypäivän maataloutta. Kaikkea ei kannata eikä tarvitse tehdä yksin. – Teemme yhteistyötä naapuritilojen kanssa esimerkiksi koneiden käytössä ja peltotöissä. Kaikkia koneita ei tarvitse omistaa itse, kuvailee Ville yhteistyötä.

Yhteistyöhön kuuluu niin koneiden jakamista kuin palvelujen ostamista urakoitsijoilta. Samalla toiminta on ammattimaistunut - osa töistä ostetaan ulkopuolelta, mikä tuo tehokkuutta. – Urakoitsijat keskittyvät omaan työhönsä, ja me voimme keskittyä omaamme, Ville jatkaa. Korhosille maatalous ei ole vain työ, vaan elämäntapa. Päivät rakentuvat eläinten, peltojen ja vuodenaikojen mukaan.

– Tämä on kutsumusammatti. Vaikka työ on sitovaa ja vaatii läsnäoloa joka päivä, siinä on myös paljon palkitsevaa. – On mukavaa, että työtä voi tehdä kotona. Parasta on kuitenkin nähdä miten eläimet voivat hyvin, Tanja Korhonen kuvailee työn palkitsevuutta. Työ on sitovaa, mutta jaksamista auttavat lomitusjärjestelyt.

Tulevaisuudessa tilalla suunnitellaan uusia investointeja. Tavoitteena on kehittää tuotantoa ja parantaa sekä eläinten että viljelijöiden hyvinvointia ruuanjakelua kehittämällä. Se onnistuisi parhaiten rakentamalla uusi pihattonavetta.
– Haluamme kehittää tilaa eteenpäin niin, että työ pysyy mielekkäänä ja eläimillä on hyvät olosuhteet ja Tanja ja Ville pohtivat tulevaisuuttaan.

 

Maailman maitopäivä 1.6. (FAO) - maitoketju rakentaa elinvoimaa koko Suomeen

Suomessa tuotetaan yli kaksi miljardia litraa maitoa vuodessa. Maailman maitopäivänä 1.6. muistutetaan, että suomalainen maitoketju on tärkeä osa kotimaista ruoantuotantoa ja kriisinkestävyyttä. Maidontuotanto on tärkeä osa maaseudun elinvoimaa, työllisyyttä ja perinteikästä ruokakulttuuria.

Maitotilastoja Juvalta:  

Vuonna 2024 Etelä-Savon maatilojen tuotot ovat Etelä-Savossa yhteensä 299,85 milj. euroa ja Juvalla 37 milj.euroa. Vuonna 2024 maidontuotannon tulot olivat Juvalla 6,324 milj. euroa.

(Tiedot vuodelta 2024, Kantar Agri Oy)

Maidon tuotantotiloja oli joulukuussa 2015 Juvalla 55 ja ne tuottivat maitoa 14,310 milj. litraa.
Maidon tuotantotiloja oli joulukuussa 2025 Juvalla 24 ja ne tuottivat maitoa 12,945 milj.litraa, josta luomumaidon osuus oli 3,128 milj.litraa eli noin 24 %.

(Lähde Itä-Suomen Elinvoimakeskus)