Juvalla varaudutaan häiriötilanteisiin, suunnitellaan metsäleikkipuistoa ja hyväksyttiin tonttien ja maa-alueiden luovuttamista koskevat pelisäännöt.

05.10.2026
Asuminen ja ympäristö, Päätöksenteko, Kasvatus ja koulutus

Juvalla panostetaan sujuviin palveluihin ja tutkitaan metsäleikkipuiston perustamisen mahdollisuuksia

Juvalla varaudutaan häiriötilanteisiin, suunnitellaan metsäleikkipuistoa ja hyväksyttiin tonttien ja maa-alueiden luovuttamista koskevat pelisäännöt.

Juvan kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 5.10.2026. Lokakuun alussa kunnanjohtaja Mervi Simoskalle tuli täyteen pyöreät 10 vuotta Juvan kunnanjohtajana. Kokouksen alussa kunnanvaltuutetut muistivat innokkaana lenkkeilijänä tunnettua Simoskaa palautusjuomalla ja energiapatukoita.

– Nyt virtaa riittää vielä jatkossakin. Kymmenen vuoden aikana Mervi on rakentanut Juvaa eteenpäin niin päätöksissä, hankkeissa, yhteistyössä sekä arjen pienissä, mutta tärkeissä hetkissä. Mervi on sillanrakentaja, kuuntelija ja suunnannäyttäjä. Mervin jättämä jälki näkyy kunnassamme vielä pitkään, kiittää kunnanvaltuuston puheenjohtaja Viivi Immonen (kesk.) valtuutettujen puolesta.

Metsäleikkipuiston valmistelua jatketaan

Kunnanvaltuuston mukaan metsäleikkipuiston perustaminen kiinnostaa Juvalla, mutta sopivaa rahoitusmallia vielä etsitään. Metsäleikkipuiston perustaminen pohjaa valtuutettu Aila Asikaisen (kd.) sekä Juvan kristillisdemokraattien, Juvan työväenyhdistyksen ja Juvan vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteen, jossa Juvalle ehdotettiin perustettavaksi metsäleikkipuistoa.

Juvan kunnan sivistyslautakunta korostaa, että mahdollisen metsäleikkipuiston tai luonnonmukaisen leikkialueen tulee sijaita riittävän lähellä Päiväkoti Apilaa ja sen pitää olla turvallisesti saavutettavissa sekä soveltua ympärivuotiseen käyttöön. Alueen tulee myös tukea varhaiskasvatuksen pedagogisia tavoitteita.

Sopivaa tonttia päiväkoti Apilan läheisyydestä on kartoitettu ja sellainen löytyi yksityiseltä maanomistajalta. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa maanomistaja pohtii vuokrauksen ehtoja ja kunta etsii sopivaa keinoa rahoittaa metsäleikkipuiston perustaminen. Vaikka metsäleikkipuiston valmistelua jatketaan, totesi Juvan kunnanvaltuusto aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Sujuvasti Juvalle yrittämään ja asumaan

Juvan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan yleisohjeet tonttien ja maa-alueiden luovuttamiselle. Juvan kunta omistaa Vehmaan alueella yhteensä 13 rakentamatonta yritystonttia. Tontit jakautuvat niin, että Kylmäpurossa on kuusi tonttia ja Vehmaan puolella seitsemän tonttia. Kunta on kaavoittanut uudelle Piikkilänrannan asuinalueelle 21 uutta asuintonttia. Näiden lisäksi Juvan kunnalla on myös muuta maaomaisuutta. 

Yleisohjeiden tarkoituksena on linjata kunnan omistuksessa tai hallinnassa olevien tonttien varaamiskäytännöistä, rakentamisvelvoitteesta sekä tonteista maksettavista varausmaksuista. Aiemmin näitä periaatteita ei ollut linjattu yhdessä asiakirjassa, joten yleisohjeen tavoitteena on selkeyttää luovutusmenettelyitä.

– Pelisäännöt mahdollistavat sujuvat sijoittumiset uusille yrityksille tai asukkaille. Lupapalveluiden ja sijoittumisprosessien nopeus on merkittävä kilpailutekijä nykyaikaisessa kunnassa, toteaa kunnanjohtaja Mervi Simoska.

Asiakirjassa linjataan kunnan omistuksessa olevista vapaista pientalotonteista, yritystonteista, asuinkerrostalotonteista, asemakaava-alueen ulkopuolella olevista maa-alueista ja lomarakennuspaikoista tai muista maankäytön toimintatavoista ei ole linjattu yhteneväisessä asiakirjassa. Ohjeet tulevat voimaan 1.12.2026 alkaen.

Esimerkiksi pientalotalotontin varausmaksu on 500 euroa ja rakentaminen pitää aloittaa viimeistään kahden vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Yritystonttien kohdalla varausmaksu on kolme prosenttia tontin voimassa olevasta pääoma-arvosta vuosittain, kuitenkin vähintään 500 euroa. 

Palveluiden turvaamiseen panostetaan

Etelä-Savossa on useiden vuosien ajan kehitetty omaa toimintamallia häiriötilanteiden, kuten myrskyjen, suuronnettomuuksien, väestön suojaamisen ja sähkökatkojen varalle. Mallin mukaan esimerkiksi kuntien ja kaupunkien taajamiin perustetaan paikallisia häiriötilannekeskuksia, joissa asukkaita voidaan auttaa paikallisesti.

Häiriötilannekeskuksen tehtävä on koota ne palvelut, joita kuntalainen tarvitsee selviytyäkseen tai toipuakseen häiriötilanteesta tai poikkeusoloista. Keskus voi toimia esimerkiksi vedenjakelupaikkana, muonituspisteenä tai tilapäisenä majoituspaikkana. Siellä voidaan myös tarjota ensiapua tai henkistä tukea. Keskukseen pääsee suojaan, juttelemaan ammattilaisille tai vaikkapa lataamaan puhelinta pitkän sähkökatkon aikana.

– Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on kunnan normaalia ja lakisääteistä toimintaa. Varautumista myös harjoitellaan vuosittain erilaisissa valmiusharjoituksissa, kertoo Simoska. Juvalla käytännön kokemusta on muun muassa sähkökatkoista ja vesihuollon häiriöistä.

Häiriötilannekeskus perustetaan jo olemassa oleviin tiloihin, jotka täyttävät keskuksen tarpeet. Vaatimuksena on, että keskuksen pitää olla energiaomavarainen 72 tuntia sekä hyvien kulkuyhteyksien varrella.

– Häiriötilanteissa kunnan palveluissa voi olla katkoksia, vaikka pyrimmekin turvaamaan palveluiden toimivuuden kaikissa tilanteissa. Häiriötilanteissa korostuu myös kuntalaisen oma varautuminen. Nyt on hyvä hetki varmistaa, että muun muassa kotivara on kunnossa. Viranomaiset ja järjestöt suosittavat, että kotona tulee varautua pärjäämään kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. 72 tuntia –varautumissuositus on ollut voimassa jo vuosikausia, muistuttaa Simoska.