Yleiskaavoitusohjelma

MAASEUTUALUEIDEN  YLEISKAAVOITUKSEN  TAVOITTEET  JA  MITOITUSPERUSTEET

  • Varmistetaan maanomistajille tasapuoliset rantarakennusoikeudet.
  • Kaavassa osoitetaan maanomistajakohtaisesti rakennuspaikkojen lukumäärä ja niiden likimääräinen sijainti.
  • Turvataan vapaan rannan jäämistä sekä luonnon- ja virkistysarvoja.
  • Rakentamista keskitetään kunkin maanomistajan rantojen puitteissa siten, että mahdollisimman paljon maiseman, virkistyksen tai luonnon kannalta olennaista rantaa jäisi rakentamatta.
  • Erityisesti vältetään rakennuspaikkojen sijoittamista luontoselvityksessä todettuihin kohteisiin.
  • Arvokkaimpien kohteiden osalta selvitetään mahdollisuudet luonnonsuojelualueen perustamiseen.
  • Ohjataan kirkonkylän lievealueiden ja tiiviimpien kylien asuntorakentamista hyvän asuinympäristön aikaansaamiseksi, mm. vesihuolto- ja liikenneturvallisuusongelmien ehkäisemiseksi sekä korkeatasoisten asumisvaihtoehtojen turvaamiseksi.
  • Taajimmin rakennetuilla alueilla ja vilkkaimpien teiden varsilla osoitetaan uusien omakotirakennuspaikkojen lukumäärä ja likimääräinen sijainti.
  • Kaavan avulla helpotetaan rakennuslupien saamista.
  • Selvitetään virkistyskäytön ja retkeilyn palvelutarpeet.
  • Maanomistajien kanssa yhteistyössä suunnitellaan virkistys- ja retkeilyreitistöt.
  • Erityisesti kunnan omistamien maiden osalta selvitetään moninaiskäytön tarpeet muutoinkin.
  • Kaava tehdään avoimesti ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet turvaten.

Kaavaote lähetetään nähtävillä olon yhteydessä maanomistajille. Suurimpien maanomistajien kanssa neuvotellaan erikseen.

Tämä yleiskaavoitusohjelma on hyväksytty valtuustossa 1998. Aikataulua ja aluerajauksia on päivitetty myöhemmin. 

MITOITUS

  • Perusmitoituksena käytetään neljää rakennuspaikkaa rakennusoikeutta mitoittavaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden.
  • Luonnoltaan tai maisemaltaan erityisen arvokkailla rannoilla käytetään alempaa mitoitusta. Valtakunnallisesti noteeratuissa kohteissa ja seutukaavan av-alueilla noin 3 kpl/km, muissa vähintään 3,5.
  • Hyvin rakentamiseen sopivilla rannoilla voidaan mitoitusta nostaa enintään viiteen edellyttäen, että maanomistajan rannoille jää tavanomaista enemmän vapaata rantaa, eikä kysymys ole luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaasta rannasta. Hyvin ympärivuotiseen asumisen sopivilla Jukajärven ja Salajärven rannoilla voidaan mitoitus nostaa em. edellytyksin aina kuuteen saakka.
  • Jokien varsille sekä pienille alle kolmen hehtaarin  rakentamattomille lammille ei merkitä rantarakennuspaikkoja. Tästä voidaan poiketa, jos maanomistajalla ei ole mitään muuta rantaa, eikä ranta ole luonnoltaan erityisen arvokasta.
  • Rakennusjärjestyksen mukaisesti alle 7000 m²:n saarille ei lasketa rakennusoikeutta. Pienillä 0,7 – 3 ha:n saarilla käytetään pienempää mitoitusta kuin muualla.
  • Rakennusoikeuden käyttö katsotaan vuoden 1969 tilajaotuksen mukaisesti kuitenkin niin, että selvä tonttien myynti otetaan huomioon rakennuslain voimaantulosta 1.7.1959 lukien.
  • Muunnettu rantaviiva lasketaan liitteen muuntotavan mukaan. Se on pääosin samanlainen kuin aikanaan Mikkelin maalaiskunnan käyttämä ja lievempi kuin Etelä-Savon seutukaavaliiton muuntamistapa.

KAAVA-ALUEET  JA  AIKATAULU


Maaseutualueiden vahvistetut osayleiskaavat tehdään kansilehdessä rajattuina osa-alueina seuraavassa järjestyksessä:

Valmiit kaavat (numerointi ja alueet liitekartassa) :

1. Kangasjärvi, 2. Luonteri, 3. Rautjärvi , 4. Jukajärvi, 5. Kotijärvi, 6. Hietajärvi, 7. Loukionmylly, 8. Kontunen,  9. Nevajärvi

 

RAKENNUSOIKEUTTA MITOITTAVAN RANTAVIIVAN LASKENTA

Rantaviiva mitataan 1:10 000 kartalta.

  • Rantaviivasta oikaistaan pois aivan pienet, todellisten rakentamisolosuhteiden kannalta merkityksettömät mutkat sekä 50 metriä kapeammat niemenkärjet ja kannakset (niille ei voi rakentaa, joten ne eivät myöskään anna rakennusoikeutta).
  • Rakennusoikeutta antavaksi rannaksi ei lasketa rakentamiskelvotonta jyrkännettä tai suota, jollei ole kysymys aivan lyhyestä jaksosta.
  • Rakennusoikeutta antavaksi rannaksi ei lasketa rakennusjärjestyksen mukaisesti 7000 m² pienempien saarten rantaviivaa. 0,7 – 1,5 ha:n saarten rantaviivaa laskettaessa käytetään lisäkerrointa 0,5 ja 1,5 – 3 ha:n saarten rantaviivassa lisäkerrointa 0,75. 
  • Rantarakennusoikeutta antavaksi rannaksi ei lasketa pienten jokien rantaviivaa.
  • Vastarannan läheisyys vähentää rakentamismahdollisuuksia, jolloin rantaviivan pituus kerrotaan seuraavalla kertoimella:

vastarannan läheisyys    kerroin
100 – 200 m                       0,75
50 – 100 m                         0,5
alle 50                                 0,25

  • Niemen tai saaren kapeus vähentää rakentamismahdollisuuksia, jolloin rantaviivan pituus kerrotaan seuraavalla kertoimella:

niemen/saaren leveys    kerroin
100 – 150 m                      0,75
50 – 100 m                        0,5

  • Jos vastarannan läheisyydestä ja niemen/saaren kapeudesta johtuva kerroin tulevat kysymykseen yhtä aikaa, otetaan huomioon vain niistä pienempi. 
  • Kaavahankkeiden yhteydessä rantaviivalaskelma merkitään kartalle siten, että laskelma ja jokaisen rantajakson kohdalla käytetty kerroin on jälkikäteen tarkastettavissa.