Historiallisia ja luonnonnähtävyyksiä

Kololahden Hiidenkirnu

Hiidenkirnu, jääkauden muovaama taideteos Juvan Hiidenmaalla, Kololahti.

Hiidenmaan Enkelinpesäkivi

Hiidenmaan Enkelinpesäkivi, jääkauden aikainen siirtolohkare, joka perimätiedon mukaan on antanut suojaa vainoojilta isonvihan aikaan. Luolassa myös kalliomaalaus. Hiidenmaan polkureitin varrella, opaskarttoja saatavilla Juvan matkailuneuvonnasta. Lisätiedot opas-Tiinalta 0500-380032. Kannuslahdentie, Juva

Kirkkokivet

Juvan Koikkalanmyllyllä Ruokojärven rannalla sijaitsevat Kirkkokivet ovat joukko suuria jääkauden aikaisia siirtolohkareita. Rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Kielkallion pyyntikuopat

Juvan Kielkalliossa esihistoriallinen pyyntikuoppa-alue kuvaa esi-isiemme suurriistan pyyntimenetelmää aikojen takaa.

Sarkasvuoren kalliomaalaukset

Uimasalon Sarkasvuoren kalliomaalaukset sekä Ristilammen esihistoriallinen kvartsilouhos vievät meidät aikamatkalle vuosituhansien taakse, erämaiset maisemat tekevät vaikutuksen kokeneeseenkin matkailijaan. Polku kalliomaalauksille ja kvartsilouhokselle on tällä hetkellä paikoin vaikeakulkuinen.

Ruotusotamiehen ja Koskilammen torpat

Miten ennen elettiin -siitä kertovat Ruotusotamiehen ja Koskilammen torpat Kuosmalan Siikakoskelle. Koskilammen torpasta kuva alhaalla oikealla. 


Ruotusotamiehen torppa
Krimin sodassa (1853-1856) haavoittunut Fredrik August Malmberg muutti torppaan 15.3.1860 ja siitä lähtien torppaa on kutsuttu Ruotusotamiehen torpaksi, jossa hän paranteli sodassa saamiaan haavoja. Sotahaavat eivät kuitenkaan koskaan parantuneet ja niinpä hän sai valtiolta pensioonia eli invalidieläkettä koko loppu ikänsä. Malmbergit omistivat torpan ja tilan 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen Enonkosket ostivat sen. Viimeinen asukas torpassa Heikki Rimppi asui torpassa aina vuoteen 1983 saakka.

Koskilammen torppa
Koskilammen torppa, joka on rakennettu alunperin Lehkolan tilan niittysaunauksi. Koskilammen torppa itsenäistyi isossa jaossa, mutta karttojen puuttuessa se lohkottiin vasta 1922. Torpassa asusteli Myöhästen suku, josta viimeisimpänä Oiva vuoteen 1976 saakka. Oivan isää Kallea, viulua ja kaksirivistä haitaria soitellutta musiikin ystävää, kutsuttiin Humu-Pekaksi, joka mielellään järjesteli kiellettyjä nurkkatansseja.

Nuijasodan muistomerkit

Nuijasota 1596-97 ulottui myös Juvalle. Talonpojat ja huovit ottivat yhteen Koikkalassa 20.1.1597 ja Remojärvellä 21.1.1597. Näistä ensimmäisen kahakan muistomerkki on Koikkalan koulun vieressä ja toinen Tuhkalassa Halolanhovin tienhaarassa lähellä 5-tietä.