Uutiset

Eteläsavolaisen vihannesviljelyn tarina kirjaksi – juuret Juvalla

 

 

Mehevästä Salicoon – vihannesviljelyn vuosikymmenet Juvan seudulla -kirja kertoo nimensä mukaisesti vihannesviljelyn vaiheista Juvalla ja lähiseuduilla. 1970-luvulla voimakas rakennemuutos pakotti etsimään uusia ratkaisuja alueiden elinvoiman kehittämiseen. Juvalla päätettiin hyödyntää selvitysten pohjalta paikallisia vahvuuksia: turvetta ja sen synnyttämiä muita mahdollisuuksia. Yli 40 vuotta sitten tehdyillä toimilla luotiin pohja uusille elinkeinoille, jotka tänä päivänä työllistävät niin Juvalla kuin maakunnassa laajasti. 

 

Suunnitelmallisuus lähtökohtana

Kunnissa kuntasuunnittelu yleistyi 1970-luvun lopulla. Juvan kunta teetti jo vuonna 1972 konsulteilla elinkeinotutkimuksen, jonka käynnistämistä vauhditti voimakas rakennemuutos: maaseudulta vapautui runsaasti työvoimaa, muuttoliike voimistui ja työn perässä oltiin valmiita lähtemään oman kunnan ulkopuolelle. Muutokseen haluttiin vaikuttaa omin toimin.

Juvan kunnan elinkeinopoliittinen tulevaisuus –selvitys nosti esille viisi asiaa:

1) Kunnan keskusta kehitettävä vetovoimaiseksi muuttajille.

2) Saatava periaatepäätös Mikkelin läänin lentoaseman rakentamisesta Juvalle.

3) Hyödynnettävä keskeinen logistinen sijainti lähialueiden huoltopisteenä ja alihankkijana.

4) Aloitettava kuntasuunnittelu, jossa luodaan yhteisesti hyväksytyt ja kirjoitetut kehittämistavoitteet.

5) Kunnan johto ja päättäjät on sitoutettava yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin.

Kun muualla maassa vielä oltiin kuntasuunnittelun lähtökuopissa, käynnistyi Juvalla jo seuraava vaihe: Vuonna 1975 hyväksyttiin vuoden 1972 elinkeinotutkimuksen esille nostama kuntasuunnitelma, jossa oli yhteisesti hyväksytyt kehittämistavoitteet. Ns. Juva-suunnitelmassa linjattiin, että pyritään hyödyntämään ja kehittämään niitä vahvuuksia, joita kunnassa jo on. Turpeen mahdollisimman laaja-alainen käyttö ja jalostus oman kunnan alueella nousivat keskeiseksi samoin kuin turpeen mahdollisuuksien hyödyntäminen muun elinkeinoelämän kehittämisessä. 

 

Suunnitelmista käytäntöön

Juvalla ei aikailtu suunnitelmien toteuttamisessa. Vuonna 1976 käynnistetiin Juva-suunnitelman toteuttamista varten yhtiöiden perustaminen: Juvan Kasvu Oy, Juvan Lämpö Oy ja Mehevä Oy. Juvan Kasvu toimi emoyhtiönä vastaten kunnan elinkeinopoliittisen toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Juvan Lämpö Oy:n tehtävänä oli tuottaa kotimaisella polttoaineella kaukolämpöä Kirkonkylään. Mehevä Oy varastoi, jalosti ja markkinoi alueen viljelijöiden vihanneksia ja marjoja. Kunta oli yhtiöiden pääomistaja. Mehevän osalta tavoitteena oli heti alusta alkaen, että viljelijät tulisivat yhtiön omistajiksi, kun yhtiön toiminta vakiintuisi.

Juvan innovatiiviset ratkaisut kiinnostivat valtakunnallisesti. Mediahuomiota Juva sai heti alkuvaiheessa runsaasti. Vierailijoita riitti. Vihannesviljelyä oli tuohon aikaan lähinnä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, joten kasvihuone- ja avomaanvihannesviljelyn laajentuminen perinteisten alueiden ulkopuolelle kiinnosti myös alan ammattilaisia.

 

Kuva: Salaattikirjahanke yhdisti Juvan emerituskunnanjohtajat Pertti Laesterän (vas.) ja Heikki Laukkasen sekä nykyisen kunnanjohtajan Mervi Simoskan muistelemaan menneitä sekä siitä syntyneitä tuloksia.

 

Suuria odotuksia

Juvan kunta panosti maatalouselinkeinojen kehittämiseen myös palkkaamalla vuonna 1976 Suomen ensimmäisen maatalouselinkeinoasiamiehen elinkeinoasiamiehen lisäksi. Tehtävään valittiin Pentti Hallamaa, jonka tehtävänä oli etenkin vakuuttaa perinteiset maatalousyrittäjät uuden tuotantosuunnan, avomaan vihannesviljelyn, mahdollisuuksista. Hän kiersi aktiivisesti kylillä ja organisoi koulutuksia. Työ kannatti, sillä enimmillään Mehevällä oli yli 100 sopimusviljelijää Juvalta, Joroisista, Rantasalmelta ja Sulkavalta.

Mehevän taival yhtiönä oli haasteellinen: osaamista vihannesten varastointiin, jalostamiseen ja markkinointiin ei toimijoilla ollut. Talous- ja sopimusosaaminen oli puutteellista. Isot investoinnit varastoihin ja kasvihuoneisiin sitoivat pääomia. Yhtiön erilaiset rahoitus- ja omistusjärjestelyt työllistivät kunnan virkamiesjohtoa ja poliittisia päättäjiä vuosikaudet. Kunnan päättäjien yksituumaisuus väheni yhtiön vaikeiden vuosien aikana. Kunnan päätöksistä tehtiin valituksia aina eduskunnan oikeusasiamiehelle ja –kanslerille saakka. Kaikki päätökset kuitenkin todettiin silloisen kuntalain mukaisiksi.

Myös mediaa Mehevän vaiheet kiinnostivat. Yhtiön alkuvaiheen positiiviset ja ihmettelevät artikkelit muuttuivat vuosien mittaan negatiivisemmiksi. Suurista odotuksista huolimatta yhtiön taloudesta harvoin oli myönteistä kerrottavaa, vaikka toimintaprosessit olivatkin kehittyneet ja sopimusviljelijöiden luotto yhtiöön säilyi vahvana. 

 

Elinvoimainen elinkeino

Juva-suunnitelman ja Mehevän esimerkin vauhdittamana Juvalle ja lähialueelle kehittyi vihannesviljelyn osaamista. Esimerkiksi Turakkalan Puutarha aloitti toimintansa vuonna 1977. Vaikka Mehevän toiminta ajettiin hallitusti alas sen osakkeiden siirryttyä uusille omistajille vuonna 1985, ei se lannistanut toimijoita. Osaltaan tähän vaikutti myös se, että Juvan kunta maksoi Mehevän sopimusviljelijöille, myös ulkokuntalaisille, niiden Mehevältä saamatta jääneet tilitykset, yli 2 miljoonaa markkaa.  Mehevä jäi historiaan ja syntyi Tuoremestari Oy, jonka tytäryhtiönä toimi Mestarinjalostus Oy. Vuonna 1987 syntyi Famifarm Oy Joroisiin, joka nykyisin tunnetaan Järvikylä-tuotemerkistään.

Vuonna 1991 Tuoremestari Oy meni konkurssiin Mestarinjalostuksen jatkaessa toimintaansa. Myöhemmin yhtiön toiminta päättyi sen sulautuessa suurempiin toimijoihin. Vuonna 1993 perustettiin Mestariviljelijät Oy. Seuraavana vuonna se osti vuokraamansa kiinteistön Juvan kunnalta. Muodostettiin Oy Avant Niko Oy, jossa Juvan kunta on vähemmistöosakkaana. Suur-Savon Sähkö Oy osti vuonna 1994 Juvan Lämpö Oy:n osakkeet Juvan kunnalta. Sähköyhtiö oli ollut vähemmistöosakkaana Juvan Lämpö Oy:ssä vuodesta 1979 lähtien.

Avant Nikon hallinnoimassa kiinteistössä toimii tänä päivänä Salico Oy, jonka juuret ovat 1980-luvulla Juvalle perustetussa Famixin salaattitehtaassa. Salico työllistää Juvalla reilut 110 henkeä ja on kunnan suurin yksityinen työnantaja.  Salico on nykyisin ruotsalaisomistuksessa ja siitä on toimintansa aikana kehittynyt suurin toimija alallaan Suomessa sekä merkittävä myös Skandinaviassa. Yhtiön tuotevalikoima on vuosikymmenten aikana laajentunut muutamasta tuotteesta yli 100:aan. Yhtiö hyödyntää mahdollisuuksia mukaan kotimaisia raaka-aineita.

Vihannesten jalostustoiminnan kehittymiseen Juvalla ja lähiseudulla on vaikuttanut Mehevän vaikutuksesta alkanut tuotantosuuntauksen muutos maatiloilla, joka varmisti laadukkaan raaka-aineen saannin lähialueilta. Tänä päivänä vihannesten kasvihuone- ja avomaan viljely on edelleen vahvaa niin Juvalla kuin koko maakunnassa.

Nykyisin Mehevän aikaiset epäilijät ovat tunnustaneet, että kunta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa teki aikanaan kauaskantoisen ratkaisun, jonka maukkaista tuloksista voimme tänä päivänä nauttia niin alueen elinvoimana kuin ihmisten hyvinvointina.

Kirjaa on saatavilla Juvan kunnanvirastolta, Juvantie 13, Juva,  puh. 040 755 1100, juva.kunta@juva.fi. Kirjan hinta on 15 euroa.

Lisätietoja antavat mielellään kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen, puh. 040 508 3783, jaakko.hanninen@suursaimaa.com ja kunnanjohtaja Mervi Simoska, puh. 0400 136 202, mervi.simoska@juva.fi.